sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Kesken jäänneistä ja keskeneräisistä

http://www.teos.fi/assets/gallery/366/cover.jpg
Kuva Teoksen sivuilta
Onko teille koskaan käynyt niin, että alatte lukea jotakin kirjaa ja huomaatte noin kymmenen sivun jälkeen, ettette ole ymmärtäneet sanaakaan?? Minulle on! Eikä kyseessä ole vieraskielinen vaan täysin supisuomalainen kirja. 

Itselläni tuorein esimerkki on Mari Peuran Ja taivaan tähdet putoavat. Aloitin kirjan lukemista suurella mielenkiinnolla, koska takakansiteksti antoi odottaa paljon. Pääsin tosiaan varmaan ensimmäiset viisi sivua alusta, kun huomasin, etten pysynyt lukemani perässä. Ajattelin ensin, etten ollut vain keskittynyt ja luin alusta uudelleen. Seuraavien viiden sivun jälkeen olin taas saman ongelman edessä. En taaskaan ollut ymmärtänyt lukemaani. 

Miten siis voi olla mahdollista, etten ymmärrä omalla äidinkielelläni kirjoitettua tekstiä?? Ystäviäni jo nauratti, kun yritin epätoivoisesti selittää, että "oli se kyllä suomeksi, mutta en ymmärtänyt siitä mitään". Varmasti kyseessä on ihan hyvä teos, mutta minulla kirja jäi valitettavasti kesken tuon kymmenen sivun jälkeen...

Olen pohtinut näitä kesken jääneitä kirjoja viime päivinä yllättävän paljon, sillä yleensä en osaa jättää kirjoja kesken. Oli kyseessä kuinka tylsä tai huono kirja, minun on silti luettava opus loppuun ennemmin tai myöhemmin. Ajattelen ehkä osittain naiivistikin, että kirja saattaa kyllä parantua loppua kohden. Joskus näin on käynyt, joskus taas ei. Miten teillä muilla? Jätättekö te herkästi kirjan kesken, jos se ei heti nappaa??

Toinen tällä hetkellä minua vaivannut ongelma (jos sitä voi ongelmaksi kutusua) on keskeneräisten kirjojen määrä. Mikäli laskin oikein, minulla on kuusi tai seitsemän kirjaa kesken! Kolmea luen vain päiväsaikaan, koska jännitän, että kirja muuttuu liian pelottavaksi. Tästä johtuen iltaisin luen jotain toista kirjaa, kuten Hellevi Salmisen Siipiä vaille enkeliä tai Harry Potterin neljättä osaa hieman tunnelmasta riippuen. Eikä tässä suinkaan kaikki! Käsilaukkukirjana aloitin Jan Guilloun Sillanrakentajat Miki-kirjaa. Samoin olen myös aloitellut Viisikko-sarjan ensimmäistä kirjaa. Ja kaiken kaaoksen keskellä yritän pohtia, missä välissä ehtisin jatkaa Madridissa aloittamaani Mark Heprinin Talvista tarinaa. Lisäksi pakkaa sekoittavat vielä kirjaston palautusaikataulut, kun jotakin kirjaa ei voikaan uusia varauksen tai uutuutensa vuoksi... Mikä soppa!

Onko muilla ollut kokemuksia vastaavasta ja miten olette siitä selviytyneet??

2 kommenttia:

  1. Jälkimmäinen tuttuakin tutumpaa. Keväällä Goodreads kertoi kesken olevia kirjoja juurikin kahdeksan, kun päätin että nyt riittää. Luin kirjan kerrallaan loppuun, että sain numeron neljään ja sitten pidin toista kirjaa aina yöpöydällä "varsinaisena kirjana", toista laukussa ja ennen pitkää laukkukirjatkin tuli luettua, kun aina luki bussissa istuttavan vartin verran. Tällä hetkellä minulla on kaksi kirjaa kesken, pitäisi siirtää eräs tammikuusta asti kesken ollut kirja vain sinne laukusta poimittavaksi :)

    Toisaalta kirjoja lienee hyväkin olla pari kesken kerralla, jos vaikka toista ei tosiaan uskalla lukea yksin illalla :D

    Jätän kirjoja kesken äärimmäisen vähän! Vaikken ymmärtäisikään alun perusteella mitään, luen sinnikkäästi loppuun :p Ikävä kyllä, elämä kun on muutenkin liian lyhyt huonoille kirjoille. Mutta on niitä positiivisiakin kokemuksia tullut kankean alun perusteella.

    VastaaPoista
  2. Ehkä minunkin kannattaa kokeilla tuota! Kohta ei nimittäin enää muista, mitä tapahtui missäkin.. :)

    VastaaPoista

Piristit juuri päivääni! Suurkiitos kommentistasi.